Kun Etelä-Suomessa kärsittiin kunnon huhtikuisesta lumimyräkästä, me olimme pohjoisessa paimentamassa poroja. Kuten kuvista voi päätellä, mekin saimme osaksemme lumisadetta, mutta meitä ei pyrytys ei juuri haitannut. Olen ollut monena vuonna Saajomannussa poroja paimentamassa, mutta tällä kertaa järjestin leirin itse. Tämän leirin olin kerännyt itse sillä ajatuksella, että kerään leirille Kelmin jälkeläiskoiria eli Suomarjoja ja Pihlajamäen U-pentuja.
Kelmi oli aikaisemmista leireistä poiketen hyvinkin yhteistyökykyinen paimentamaan poroja. Selvää jännitystä oli kuitenkin ilmassa ja Kelmi sukeltelikin lumihankeen varsinkin ensimmäisenä päivänä monia kertoja.
Vaikka Kelmi haukkuu yleensä helposti ja paljon, koko leirin aikana poroille ei haukkunut kertaakaan. Silloin, kun Kelmi lähtee poroja liikuttamaan, porot kuitenkin liikkuvat hyvin haukkumattakin.
Pihlajamäen U-pennut
Kelmin Pihlajamäen pentueesta mukana oli Nukka (P. Ulpukka Laineikas) ja Ilona (P. Uskomaton Ilona).
Nukka ja Ilona ovat molemmat hyvin reippaita ja iloisia porkkisnarttuja. Näitä kahta koiraa voisi kutsua vilkkaiksi ja pirskahteleviksi. Näen näissä kahdessa koirassa paljon samaa, kuin Hillassa luonteen osalta.
Ilona oli paimentamassa poroja nyt ensimmäistä kertaa. Nukka on käynyt paimentamassa poroja jo edellisenä vuonna, joten se olikin jo konkari. Molemmat koirat osoittivat oikein hyviä paimennusominaisuuksia.
Suomarjat
Kelmin jälkeläisistä mukana oli Hilla ja Muro (Sudenkolon Suomarja Muurain).
Hilla oli aikaisemmista leireistä poiketen hyvin rauhallinen. Impulsiivinen käytös oli vaihtunut rauhalliseen harkitsevaisuuteen. Mietinkin, että onko Hilla jotenkin väsynyt tai kipeä, kun oli niin rauhallista menoa ja ei edes kovin paljoa haukkunut poroille tai sitten koira on aikuistunut. Porot tuli kuitenkin paimennettua hyvin, vaikka samaa intoa ei ollutkaan näkyvissä kuin mitä edellisillä kerroilla.
Haukkua Hilla käytti varsin vähän tällä kertaa. Sen sijaan Hilla käytti paimennuksessa apuna paljon omaa liikettä ja kävi komentamassa poroihin lisää vauhtia näykkäisemällä poroja nilkoista, kuten aikaisemmallakin kerralla. Kovaa Hilla ei silti pure, lähinnä antaa vähän vauhtia hitaampiin.
Hilla oli todella yhteistyökykyinen ja nöyrä. Hilla kuunteli taas todella hienosti annettuja ohjeita, liikkui hyvässä yhteistyössä kanssani ja porotkin liikkuivat haluttuun suuntaan ripeästi.
Muro oli paimentamassa nyt ensimmäistä kertaa poroja. Muro on kyllä tottunut isoihin eläimiin, sillä Muro elää nautatilalla. Nuorempana Muro ei ole omistajan mukaan juurikaan osoittanut kiinnostusta nautoja kohtaan. Kesän aikana oli kuitenkin tomerasti siirtänyt nautoja oikeaan paikkaan laitumella.
Muro oli heti ensisilmäyksellä hyvin kiinnostunut poroista. Murolle on kehittynyt hyvin voimakas paimennusvietti, vaikka se ei ole kotona näkynykytkään. Porohan on paljon helpommin liikuteltava eläin, kuin nauta. Vaikka leirin porot olivatkin harvinaisen kovapäisiä ja laiskoja liikkumaan, kun mentiin jo huhtikuuta.
Muro työskenteli innokkaasti ja käytti todella vahvasti haukkua hyväksi. Ongelmaksi koitui lähinnä paimennushalun hillitseminen, sillä Muro oli välillä niin innostunut porojen liikuttamisesta, että olisi halunnut toimia omin päin.
Leiritunnelmia
Tämä leiri oli Saajomannun viimeinen virallinen leiri, koska elimme jo huhtikuuta. Tästä syystä porot olivat jo hyvin jähmeitä liikkumaan ja hyvin tottuneita koiriin. Koirat saivatkin tehdä paljon työtä porojen liikuttamiseksi. Leirillä oli mukana erittäin lupaavia porokoiran alkuja.
Tällä leirillä pääsimme tekemään hieman erilaisia tehtäviä kuin aikaisemmilla leireillä,. Peruskuljetuksen lisäksi koirat saivat siirtää poroja kirnuun ja kirnusta pois. Kaikenkaikkiaan
Vaikka olimme toisillemme varsin tuntemattomia ennen leiriä, leiritunnelma oli mitä mainion ja juteltavaa oli koirista vaikka kuinka. Toivottavasti pääsemme jatkossakin leireilemään yhdessä.
Kiitos muille leiriläisille seurasta ja Saajomannun väelle hyvistä neuvoista! Erityiskiitos Pia Lehikoiselle Hillan ja Kelmin kuvista! Ilman sinua minulla ei olisi ollut omista koirista kuvia lainkaan.